Tillilihaa, riisivelliä, kanaviillokkia – osaatko päätellä, miltä vuosikymmeneltä ovat nämä koulujen ruokalistat?

Mitä ruokaa oli tänään koulussa? Entä 20 vuotta sitten? Maksuton kouluruokailu täyttää tänä vuonna 75 vuotta.

Koulujen ruokalistat muuttuvat: lempiruuat vaihtelevat, ravintosuositukset neuvovat välttämään tai suosimaan milloin mitäkin raaka-aineita ja erilaiset ruoka-aineallergiat näyttävät lisääntyneen. Myös raha ratkaisee: ravitseva, monipuolinen ja maukas ateria loihditaan useissa kunnissa pöytään alle kahdella eurolla päivässä. Summa on pieni – silti koulujen ruokalistat näyttävät nykyään aivan toiselta kuin viisikymmentä vuotta sitten.

Helsinki on ollut edelläkävijä: maksuton kouluruokailu aloitettiin kaupungin kouluissa jo 1943. Osaatko arvata, miltä vuosikymmeniltä nämä Helsingin koulujen ruokalistat ovat peräisin?

Koulussa tarjottu ruoka toi lapsia myös opin pariin

Suomalaisella kouluruualla on pitkät perinteet. 1900-luvun alussa kouluruokailu oli satunnaista ja monissa kouluissa siihen olivat oikeutettuja vain köyhimmät oppilaat.

Ruoka lisäsi kuitenkin koulun vetovoimaa: oppilaille tarjottu ateria ruoka houkutteli lisää lapsia kouluun, koska se vähensi kotona ruokittavien suiden määrää.

Maaseudun kouluihin alettiin rakentaa keittoloita 1920-luvulla. Perunat, viljat ja muut ruokatarpeet saatiin usein lahjoituksina kylien suurimmista taloista. 1960-luvulle asti monissa kouluissa pidettiin perunannostolomaa, jonka pituus vaihteli muutamasta päivästä reiluun viikkoon. Monissa kouluissa oppilaat keräsivät joko vapaa-aikanaan tai luokan kanssa yhdessä esimerkiksi puolukoita, mustikoita tai sieniä koulukeittiön tarpeisiin.

Ruoka oli pitkään vaatimatonta ”lusikkaruokaa”, puuroja vellejä ja keittoja. Niiden kera saatettiin nauttia repussa mukana tuotua maitoa ja voileipiä.

Vuonna 1943 Suomessa – ensimmäisenä maana maailmassa – säädettiin laki, jonka mukaan kunnan oli tarjottava kansakoululaisille maksuton ateria kaikkina koulupäivinä. Laissa oli viiden vuoden siirtymäaika. Oppikouluissa ruokailu oli edelleen maksullista.

Oikeastaan vasta peruskoulun tultua (1972-77) kaikki koululaiset pääsivät nauttimaan maksuttomasta kouluruuasta. Suomessa kouluruokaa pidetään itsestäänselvyytenä, mutta Euroopan mittakaavassa se on ennemminkin poikkeus. Ruotsia lukuun ottamatta eurooppalaiset koululaiset syövät enimmäkseen eväitä tai käyvät kotona aterioimassa.

Testin ruokalistat, lähde: Helsingin kaupunki / Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala / Airi Rintamäki